Vitamiinit, mineraalit, kivennäisaineet ja muut

A-vitamiinit

A-vitamiini säätelee erityisesti nopeasti kasvavien solujen kasvua ja erilaistumista. Sen tehtävänä on mm. huolehtia ihon ja limakalvojen toiminnasta ja uusiutumisesta sekä edistää luuston kasvua.

Lisäksi A-vitamiini vaikuttaa hämäränäköön, normaaliin immuunivasteen kehittymiseen sekä lisääntymiseen ja suvunjatkamiskykyyn.

B-vitamiinit

B-vitamiinit toimivat hyvin läheisessä synergistisessä yhteistyössä keskenään, tästä syystä yhden B-ryhmän vitamiinin puutos saattaa johtaa myös jonkin toisen B-vitamiinin puutokseen vaikuttamalla vitamiinin hyväksikäytettävyyteen kehossa. B-vitamiinit vaikuttavat mielialaan ja jaksamiseen, sillä niillä on tärkeä rooli energia-aineenvaihdunnassa. Niiden puutos näkyy usein väsymyksenä. B-vitamiinit vahvistavat hermostoa ja lihaksia. Ne ovat tärkeitä soluntuotannossa sekä hiusten, ihon ja kynsien hyvinvoinnille.

C- ja D-vitamiinit

C-vitamiini on antioksidanttivitamiini, joka on välttämätön kehon hyvinvoinnille. C-vitamiini osallistuu kehossa yli 300 erilaiseen fysiologiseen toimintoon. Sitä tarvitaan kollageenirakenteiden ylläpitoon. Kollageeni on proteiini, jota on ihollamme, nivelissä, luissa ja hampaissa. Kollageeni lujittaa myös verisuonten seinämiä. C-vitamiinia tarvitaan myös foolihapon aineenvaihdunnassa.

D-vitamiini on itse asiassa hormoni, jota olisi hyvä saada monien tutkimusten mukaan huomattavasti annossuosituksia enemmän. D-vitamiinia tarvitaan kalsiumin ja fosforin imeytymiseen ja hyväksikäyttöön. Se on välttämätöntä luiden ja hampaiden kasvulle, kehittymiselle sekä lapsilla että aikuisilla. Aktiivisessa muodossaan D-vitamiini toimii yhteistyössä kalsiumin kanssa edistäen luiden muodostumista. D-vitamiinin puutosoireita ovat riisitauti, reumaattiset kivut, uupumus, kilpirauhasen vajaatoiminta ja jopa syöpäriski.

E- ja K-vitamiinit

E-vitamiini on antioksidantti ja ehkäisee elimistön hapettumista (=härskiintymistä). E-vitamiinilla on tärkeä merkitys soluhengityksessä, jota tapahtuu kaikissa lihaksissa, erityisesti luurankolihaksissa ja sydänlihaksessa. E-vitamiinin ansiosta nämä lihakset ja niihin liittyvät hermot toimivat vähemmällä hapella, joka lisää lihasvoimaa ja kestävyyttä. E-vitamiini avustaa verisuonten lihasten laajentumisessa, jonka ansiosta sydänlihakseen pääsee enemmän verta.

E-vitamiini vahvistaa verisuonten seinämää ja suojelee punasoluja haitallisilta aineilta kuten vetyperoksidilta. E-vitamiinin puutosoireita ovat levottomuus, väsymys, unettomuus, vaihdevuosioireet, lihasrappeuma, maksavauriot.

K-vitamiini eli menadioni on rasvaliukoinen vitamiini, joka on tärkeä veren hyytymisen kannalta. K-vitamiini myös säätelee elimistössä sellaisten proteiinien muodostusta, jotka voivat sitoa kalsiumia. K-vitamiinin tarve korostuu erityisesti mm. vastasyntyneillä, sillä äidinmaidon K-vitamiini ei täytä lapsen vitamiinin tarvetta. K-vitamiinin puute on hyvin yleistä, ja erityisesti odottavien äitien tulisi huolehtia riittävästä vitamiinin saannista.

K-vitamiinin puutosoireita voivat olla mm. mustelmaherkkyys ja haavojen hidas paraneminen sekä ripuli.

Monivitamiinit

Monivitamiinit sisältävät monipuolisen koostumuksen erilaisia vitamiineja ja kivennäisaineita.

Kivennäisaineet

Kivennäisaineet ovat peräisin maaperästä, mistä ne siirtyvät kasveihin ja niistä taas eläimiin. Ihmiset saavat kivennäisaineita sekä kasvi- että eläinkunnan tuotteista. Kivennäisaineet osallistuvat mm. kehon aineenvaihdunnan säätelyyn ja ne ovat tarpeellisia koko kehon hyvinvoinnille.

Kivennäisaineet jaetaan tarvittavan määrän mukaan makrokivennäisaineisiin ja hivenaineisiin. Kivennäisaineita ovat mm. sinkki, magnesium, kalsium ja pii.

Boori on havaittu elintärkeäksi hivenaineeksi, jolla on vaikutusta terveen luuston muodostumiseen, sillä se edistää kalsiumin ja magnesiumin aineenvaihduntaa kehossa sekä tehostaa kalsiumin imeytymistä. Sillä saattaa olla myös vaikutuksia hormonitasapainoon erityisesti naisilla.

Kromi on ns. mikrokivennäisaine. Se on mukana sekä hiilihydraattien että rasvojen aineenvaihdunnassa. Kromin tehtäviä ovat seerumin kolesterolitason säätely, virtsan sokeripitoisuuden säätely, hengitykseen liittyvä solujen hiilidioksidituotannon lisääminen ja hermostossa hermosolujen toiminnan säätely. Se on osatekijänä mm. sarveiskalvon kirkkaana pitämisessä, sikiön sokeriaineenvaihdunnan säätelyssä ja lihassolun supistukseen tarvittavan energiamäärän lisääjänä. Kromia tarvitaan magnesiumin ohella maksan sokeriaineenvaihdunnalle tarpeellisen fosfoglukomutaasi-entsyymin toimintaa varten.

Kromia käytetään myös makeanhimon hillintään. Kromin tarve on suurempaa vanhuksilla, diabeetikoilla sekä stressille ja arterioskleroosille altistuneilla ihmisillä.

Kuparia on kaikissa elimistön soluissa. Sitä tarvitaan hemoglobiinin ja punasolujen muodostamiseksi, se auttaa raudan aineenvaihdunnassa ja imeytymisessä. Kuparin avulla tietyt aminohapot muuttuvat tummaksi pigmentiksi, joka antaa tunnusomaisen värin iholle ja hiuksille. Suuret määrät molybdeeniä, sinkkiä ja rikkiä ovat kuparin vastavaikuttajia heikentäen kuparin imeytymistä.

Mangaani on kivennäisaine. Suurin osa elimistön mangaanista on sijoittunut luustoon, maksaan, rauhasiin ja verisoluihin. Mangaani on tärkeä aktivaattori monissa kehon entsyymisysteemeissä. Sillä on tärkeä tehtävä proteiinien synteesissä ja rasvahappojen aineenvaihdunnassa. Mangaani on välttämätön normaalille luuston kehitykselle ja aivolisäkkeen toiminnalle.

Seleeni kuuluu mikrokivennäisaineisiin eli hivenaineisiin, jonka saanti vaihtelee eri maissa ja maan eri osissa maaperän ja juomaveden seleenipitoisuuden mukaan. Seleeni osallistuu prostaglandiinituotannon modifioimiseen eli ehkäisee tulehdussairauksia. Seleeni suojaa elimistöä sitä vahingoittavilta aineilta, esim. karsinogeeneiltä ja raskasmetalleilta, ja voi näin ehkäistä sairastumista esim. syöpään. Lisäksi seleeni huolehtii maksan normaalitoiminnasta sekä ylläpitää imuunijärjestelmää, normaalia näköä, ihon ja hiusten terveyttä. Seleenillä ja E-vitamiinilla on synergistinen vaikutus.

Sinkki on elintärkeä hivenaine. Erityisesti sitä tarvitaan kehon immuunisysteemissä, koska se on monen immuniteettiin vaikuttavan entsyymisysteemin rakenneosa. Sinkillä on myös tärkeä merkitys insuliinin aineenvaihdunnassa sekä miesten sukurauhasten toiminnassa. Sinkki on välttämätön hivenaine mieskuntoisuudelle; erektio edellyttää, että siittimen hermosto ja verisuonet erittävät typpioksidia. Sinkki ja karnosiini ovat aineita, joista elimistö muodostaa typpioksidia. 

Sinkin tarve lisääntyy, jos ruuassa on runsaasti fytiinihappoa tai kalsiumia.

Germanium

Orgaanista germaniumia on tutkittu viime aikoina yhä enemmän. On jo saatu näyttöä, että se vaikuttaisi positiivisesti esim. reuman, ruoka-allergioiden, liian veren kolesterolin, virusinfektioiden ja syöpäsairauksien hoidossa. Elimistössä germanium reagoi happeen ja auttaa siten solujen hapen saantia. Tämä ominaisuus aktivoi veren makrofageja ja luonnollisia tappajasoluja ja kohottaa siten immuniteettia. Orgaaninen germanium lisää veren interferonin tuotantoa sekä normalisoi T- ja B-lymfosyyttien toimintaa, mikä puolestaan aktivoi immuunijärjestelmää. Sen on todettu kokeissa pystyvän pysäyttämään syöpäsolujen kasvun ja leviämisen. Se myös saattaa tasoittaa verenpainetta.

Molybdeeni

Molybdeeni on ihmiselle välttämätön hivenaine, jota on sekä useimmissa kasveissa että eläinten kudoksissa. Sitä tarvitaan mm. hiilihydraattiaineenvaihduntaan. Molybdeeni vaikuttaa myös kuparin imeytymiseen ja aineenvaihduntaan. Sen avulla voidaan poistaa maksaan kertynyttä ylimääräistä kuparia.

Molybdeenia tarvitaan elimistössä sulfiittien muuttamisessa sulfaateiksi ja sillä voi olla vaikutusta mm. sulfiittiyliherkkyydestä johtuvan astman hoidossa. Se on välttämätön yhteisvaikuttaja monille entsyymeille proteiinisynteesissä sekä raudan hyväksikäytölle elimistössä. Se estää osaltaan anemiaa ja lisää yleistä elimistön hyvinvointia.

Kalium

Kalium kuuluu ns. makrokivennäisaineisiin. Kalium on elimistössä natriumin vastavaikuttaja, joka osallistuu laajasti elimistön elektrolyyttitasapainon, energia-aineenvaihdunnan ja entsyymitoimintojen säätelyyn. Kaliumin tasapaino on äärimmäisen tärkeä sydämen, hermoston ja lihaksiston toiminnalle. Kalium säätelee yhdessä natriumin kanssa elimistön happo-emästasapainoa ja osmoosia. Se on mukana säätelemässä myös mm. sokeriaineenvaihduntaa ja kilpirauhashormonin eritystä. Kaliumin tasapainolla on myös tärkeä diagnostinen merkitys. Poikkeavat kaliumarvot, sekä alhaiset että korkeat, kertovat kehon häiriötilasta.

Litium

Litium on tärkeä hivenaine, jolla on samankaltaisia kemiallisia ominaisuuksia kuin kalsiumilla ja magnesiumilla. Litiumia on kaikissa kehon kudoksissa ja elimissä.
Litiumin käytöllä on pitkä historia mielen tasapainottajana esimerkiksi kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä. Aivojen välittäjäaineiden toiminnan tehostamisen lisäksi se toimii apuna luonnollisten myrkynpoistoentsyymien muodostamisessa aivoissa. Se on hermostolle tärkeä antioksidantti. Litium saattaa edistää aivoreseptoreiden toimintaa ja signaaleiden kulkua aivoissa.

Kalsium

Mineraaleista eniten kehossamme on kalsiumia. Sen päätehtävä on toimia luiden ja hampaiden rakennusaineena. Tähän tehtävään tarvitaan myös fosforia ja useita muita aineita.

Kalsiumilla on myös tärkeä tehtävä veren hyytymistapahtumassa ja se säätelee nesteiden pääsyä solun läpi.

Kalsiumia tarvitaan lisäksi sydämen ja hermolihassysteemin toiminnassa.

Magnesium

Magnesium on elimistön tärkein kivennäisaine, jolla on ratkaiseva vaikutus energiaa vaativissa elintoiminnoissa. Magnesium osallistuu lihasten supistukseen, hermoston toimintaan sekä 320 entsyymireaktioon kehossa.

Magnesiumin puutosoireita ovat mm. energia-aineenvaihdunnassa käytettyjen tärkeiden entsyymien toiminnan heikentyminen, fyysisen suorituskyvyn ja kehon vastustuskyvyn aleneminen ja vapaiden radikaalien aiheuttamat vauriot kehossa. Magnesiumin puutos aiheuttaa myös mm. lihaskramppeja eli suonenvetoa.

Jodi

Kelp-merilevä

Pohjois-Atlantin kelp-merilevä on luonnollinen kivennäisten ja hivenaineiden, kuten jodin lähde. Jodi on kilpirauhashormonin eli tyroksiinin elintärkeä rakenneosa, joka tasapainottaa ja normalisoi kilpirauhasen toimintaa. Kelp-merilevä sisältää myös mm. rautaa, magnesiumia ja kalsiumia sekä A-, B1-, B2-, C-, D-, E-, K -vitamiineja ja aminohappoja.

Kelp-merilevää voidaan käyttää myös esimerkiksi painonhallinnassa, sillä se tehostaa aineenvaihduntaa. Samasta syystä se on hyvä ravintolisä myös korkeista kolesteroliarvoista ja matalasta verenpaineesta kärsiville. Kelp saattaa auttaa myös kuukautiskipujen lieventämisessä ja vaihdevuosiin liittyvissä oireissa.

Muut